Pieni nokkiminen kuuluu kanan normaaliin elämään. Tutkijat erottavat toisistaan lievän nokkimisen (gentle feather pecking), joka kuuluu normaaliin sosiaaliseen käyttäytymiseen, sekä vahingoittavan höyhenten nokkimisen (severe feather pecking), jossa höyheniä irtoaa, iho vaurioituu ja pahimmillaan käyttäytyminen voi johtaa kannibalismiin.
Yksi alan tunnetuimmista katsausartikkeleista kokosi yhteen noin 60 vuoden tutkimukset höyhenten nokkimisesta ja ruokinnasta. Tutkimusten mukaan höyhenten nokkiminen on monen tekijän summa, johon vaikuttavat esimerkiksi ruokinta, valaistus, eläintiheys, virikkeet, stressi ja genetiikka.
Ruokinnan osalta vahvinta näyttöä löytyi siitä, että valkuaisen sekä erityisesti metioniinin ja lysiinin puute lisäsi höyhenten nokkimista. Myös natriumin eli suolan puute lisäsi nokkimista useissa tutkimuksissa. Riittävä tryptofaani myös paransi parven harmoniaa ilmeisesti siitä syystä, että tryptofaani on serotoniinin esiaste ja serotoniini on myös kanoilla ns. mielihyvään ja stressinsietoon liittyvä välittäjäaine. Tutkijoiden mukaan ravintoaineiden puute kiihdyttää kanojen luontaiseen ravinnonetsintään liittyvää käyttäytymistä. Jos tätä tarvetta ei pystytä kohdistamaan ympäristöön, osa nokkimisesta voi suuntautua kavereiden höyheniin. Ravintoaineiden lisääminen yli kanojen tarpeen ei yleensä vähentänyt nokkimista – tärkeintä on tasapainoinen ruokinta.
Tutkimuksissa havaittiin myös yhteys rehun rakenteen ja käyttäytymisen välillä. Pellettiruokinta lisäsi nokkivaa käytöstä. Tutkijoiden mukaan kyse ei ole pelletin ravintosisällöstä, vaan siitä, että kana käyttää vähemmän aikaa syömiseen ja ravinnon etsimiseen. Jos ympäristö ei tarjoa muuten tähän tarpeeseen vaihtoehtoa, kana saattaa alkaa nokkimaan kavereitaan. Lähes kaikki kanoihin liittyvät tutkimukset liittyvät tuotantokanaloihin (koska siellä liikkuu raha), joissa virikkeitä on paljon vähemmän tarjolla, kuin harrastekanalassa.
Pellettiruokinnassa on paljon etuja. Sen suurin vahvuus on tasapainoinen ravintoaineiden saanti, jokainen suupala sisältää oikeassa suhteessa energiaa, valkuaista, vitamiineja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Pellettiruokinnan rinnalla kannattaa kuitenkin huolehtia siitä, että kanat pääsevät toteuttamaan luontaista ravinnonetsintäkäyttäytymistään. Erityisesti silloin, kun kanat viettävät aikaa sisällä eivätkä pääse syömään vihreää tai etsimään siemeniä ja ötököitä. Näin yhdistyvät pellettiruokinnan ravitsemukselliset edut ja kanan luontaiset käyttäytymistarpeet.
Hyvä ja tasapainoinen rehu luo siis perustan, mutta yhtä tärkeää on, että kanan luontaiset käyttäytymistarpeet pääsevät toteutumaan. Luonnossa kanat käyttävät 40–60 % valveillaoloajastaan ravinnon etsimiseen ja syömiseen.
0 kommenttia