Tiesitkö, että Suomessa on kymmenen erilaista maatiaiskanaa? Suomalainen maatiaiskana on kotimainen alkuperäisrotu aivan kuten suomenhevonen tai suomenpystykorvakin. Mutta maatiaiskana jakaantuu lisäksi kymmeneen erilliseen kantaan eli sukulinjaan!
Kanakantojen ainutlaatuista geeniperimää suojellaan vuonna 1998 perustetussa säilytysohjelmassa. Luonnonvarakeskus koordinoi ohjelmaa ja useimmat säilyttäjät ovat kotitarvekanaloita pitäviä harrastajia. Jos olet hankkimassa ekoja omia kanoja, säilytysohjelmaan liittyminen voi olla hauska tapa lisätä kanaharrastuksen merkityksellisyyttä. Kanalassa voi silloin olla vain yhtä maatiaiskanakantaa eikä mitään muita kanarotuja. Muita lintulajeja ei kuitenkaan ole kielletty, joten valikoimaa riittää viiriäisistä strutseihin! Voimassaolevat säilytysohjelman säännöt löytyvät täältä.
Suomalaisen maatiaiskanan kantojen erot
Säilytysohjelmassa kerätään tietoja kanojen ominaisuuksista joka vuosi. Viimeisin, ja tähän mennessä laajin vertailu on vuodelta 2023. Raportti löytyy täältä. Raportissa käytiin läpi kaikki siihen mennessä kertyneet vastaukset säilyttäjien täyttämistä vuosiraporteista. Useiden kysymysten kohdalla aineistoa on kuitenkin edelleen niin vähän, että vertailu eri kanakantojen välillä on tilastollisesti hankalaa. Mitä enemmän säilytysohjelmassa on osallistujia, sitä enemmän tietoa kertyy ja sitä paremmin ymmärrämme maatiaiskanan ominaisuuksia.
Raportin aineisto kuitenkin esimerkiksi vahvisti, että alhonkanta on poikkeuksellisen innokas hautomaan ja hoitamaan poikasia. Toisaalta myös ilmajoenkanta ja tyrnävänkanta mainittiin hyvinä emoina. On kuitenkin muistettava, että varsinkin vähälukuisissa kannoissa tämäkin ominaisuus saattaa muuttua nopeasti, jos johonkin parveen osuu edes yksi kana, joka on muita kiinnostuneempi tipujen hoidosta. Tämä tekeekin maatiaiskanojen säilytyksestä mielenkiintoista: me emme vielä tiedä maatiaiskanoista kaikkea mutta voimme itse osallistua kanatutkimuksen edistämiseen!
Kanakantojen välillä on myös jonkin verran vaihtelua esimerkiksi siinä, minkä ikäisenä keskimäärin eri kantojen kanat aloittavat munimisen. Yleistäen voi kuitenkin todeta, että maatiaiskanat aloittavat muninnan puolen vuoden ikään mennessä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että maatiaiskanan olennaisin rotuominaisuus on monimuotoisuus. Kaikissa kannoissa voi olla kaikenlaista, vaihtelu eri parvien välillä voi olla suurta ja tämä nimenomaan tekee maatiaiskanoista mielenkiintoisia hoidokkeja.
Oma aloitusparveni on hyvä esimerkki maatiaiskanojen yksilöllisestä vaihtelusta. Vuosiraporttien mukaan maatiaiskana munii keskimäärin noin joka toinen päivä. Minulla oli kolme hämeenkannan kanaa, joilla kaikilla oli eri väriset munat, joten ne oli helppo erottaa toisistaan. Yksi kana muni joka päivä, toinen kana joka toinen päivä ja kolmas ihan miten sattui, yleensä kuitenkin muutamia kertoja viikossa. Maatiaiskanaparveen voi osua kaikenlaisia persoonia!
On myös muistettava, ettei maatiaiskanalla ole ulkonäköön liittyvää rotumääritelmää. Säilyttäjät eivät jalosta kanoja joidenkin tiettyjen ominaisuuksien kehittämiseksi vaan kyse on nimenomaan kanoissa tällä hetkellä esiintyvän monimuotoisuuden säilyttämisestä.
Säilytyskanalat toimivat elävinä geenipankkeina. Tutkimuksen edistyessä ymmärrämme paremmin millaisia maatiaiskanat ovat ja mitä ominaisuuksia niihin kätkeytyy. Monimuotoisuuden varjelu on tärkeää, ettemme vaikkapa jonkun värityksen ihannoinnin takia hukkaa jotakin toistaiseksi tuntematonta arvokasta geeniä. Maatiaiskanoilta saattaa löytyä vaikkapa siipikarjan tartuntatautien vastustuskykyyn liittyviä perinnöllisiä ominaisuuksia. Näitä geeniaarteita ei näe päällepäin, joten kaikki kanat ovat väristään riippumatta arvokkaita sellaisenaan.
Mistä maatiaiskanoja voi hankkia?
Kaikki säilytysohjelmaan kuuluvat kanalat löytyvät täältä . Listaa voi selata paikkakunnan tai kanakannan mukaan. Viimeisimmät tiedot kanakantojen yleisyydestä löytyvät aina edellisen vuoden tiedotteesta, mutta tilanteen voi tarkistaa myös laskemalla säilyttäjien määrän julkiselta listalta.
Määrällisesti suurimmat kannat ovat piikkiönkanta ja tyrnävänkanta. Vuonna 2025 vähiten kanoja oli jussilan-, kiuruveden-, ilmajoen–, ja iitinkannassa. Harvinaisemmille kanakannoille tarvitaan lisää säilyttäjiä. Kiuruvedenkanta on myös Maatiainen ry:n valitsema vuoden maatiaiseläin 2026! Mikä olisikaan parempi tapa juhlia, kuin perustaa uusia säilytysparvia kiuruvedenkannalle?
Säilyttäjiin kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisin keväällä. Suurimmalla osalla ei ole myynti-ikäisiä lintuja automaattisesti tarjolla vaan poikueita teetetään usein tilausten mukaan. Omia maatiaiskanoja saattaakin joutua odottamaan muutaman kuukauden. Jos tilaat säilyttäjältä “aloitusparven” eli 4-6 kanaa, saat myös tiedon mistä erisukuinen kukko voisi löytyä.
Säilyttäjillä on omat kantakohtaiset whatsapp-ryhmät, joten neuvoja ja apua saa helposti kaikenlaisiin kanapulmiin. Yhteisöllisyys onkin säilytysohjelman yksi vahvuus: kananpitoa aloittelevan ei tarvitse pähkäillä asioita yksin.
Säilyttäjät perustivat oman sometiimin alkuvuonna 2026. Julkaisemme somekanaville videoita ja kuvia eri kantojen kanoista ja esittelemme säilytystoimintaa. Seuraa tilejä:
Kirjoittanut Emma Ojala
0 kommenttia